Date: 2020
Type: Article
EU:n yhteisvastuun ongelmat pandemiakriisissä
Kosmopolis, 2020, Vol. 50, No. 2, pp. 145-153
TIILIKAINEN, Teija Helena, EU:n yhteisvastuun ongelmat pandemiakriisissä, Kosmopolis, 2020, Vol. 50, No. 2, pp. 145-153
- https://hdl.handle.net/1814/70400
Retrieved from Cadmus, EUI Research Repository
Koronaepidemia on jo kolmas peräkkäinen kriisi, joka nostaa keskusteluun Euroopan unionin (EU) luonteen poliittisena unionina ja siihen olennaisesti liittyvän solidaarisuuden merkityksen. Toisin kuin kymmenen vuoden takainen talous- ja velkakriisi tai vuoden 2015 pakolaiskriisi se on taloudellisena ja yhteiskunnallisena koettelemuksena kaikille unionimaille yhteinen. Mikä on se yhteisvastuu, jota unionin jäsenmailla ja niiden kansalaisyhteiskunnilla on oikeus odottaa toisiltaan? Voiko tämä yhteisvastuu nojata vain unionin perustamisasiakirjojen, eli perussopimusten, sisältämiin velvoitteisiin vai onko unionin luonteesta voitava katsoa seuraavan tiettyjä eettis-moraalisia sitoumuksia? Minkälaista apua unionin jäsenmaiden tulisi ylipäätään olla valmiit tarjoamaan toisilleen odottamattomissa kriisitilanteissa? Pandemian puitteissa käytävä poliittinen keskustelu heijastelee unionin luonteesta akateemisessa pohdinnassa vallitsevia näkemyseroja, jotka kietoutuvat eurooppalaisen kansan eli demoksen ympärille. Varsin yleinen väittämä eurooppalaisessa politiikassa on, että vain kansallisvaltion edustaman historiallis-kulttuurisen yhteenkuuluvuuden puitteissa voi syntyä olosuhteet sellaiselle ihmisten keskinäiselle yhteisöllisyydelle ja luottamukselle, jota toimiva demokratia ja yhteisvastuullisuus edellyttävät. Tutkijayhteisöjen konsensus on jo hyvän aikaa perustunut ajatukseen demokratian ja sen sisältämän yhteisvastuuajattelun mahdollisuuksista myös valtioista poikkeavissa poikkikansallisissa yhteyksissä. Ajatukset niihin liittyvistä konstituoivista käytännöistä ja instituutioista olisikin tuotava näkyvämmin esiin myös eurooppalaisessa politiikassa. Tässä artikkelissa tarkastelen ensin EU:n toimintaa pandemiakriisissä ja unioniin kohdistuvia odotuksia nimenomaan sen luonteesta vallitsevia näkemyseroja vasten. Miksi unionin toimintaan kohdistuu laajaa kritiikkiä, vaikka se on käytännössä toiminut käytössään olevien toimivaltojen edellyttämällä tavalla? Pandemiakriisin tarjoaman esimerkin turvin pohdin mahdollisuuksia kehittää unionin demokraattista olemusta suuntaan, joka olisi vapaampi kansallisvaltioajattelun tarjoamasta mallista. Tämä uusi kunnianhimoinen malli antaisi paremmat edellytykset unionin kriisipolitiikan kestävämmälle hoitamiselle.
Cadmus permanent link: https://hdl.handle.net/1814/70400
ISSN: 1236-1372
External link: http://rauhantutkimus.fi/kosmopolis-2020/
Publisher: Finnish Peace Research Association
Files associated with this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
There are no files associated with this item. |